Buon appetito!

Saapasmaa-fanina tykkään kokkailla tosi paljon italialaista ruokaa. Joka viikko tulee tehtyä vähintään pari kertaa pastaa ja kerran pizzaa, jälkkäreistä viime aikoina on tullut väkerrettyä mm. pannacottaa ja tiramisua. Viikonloppuisin tulee myös usein nautiskeltua pari lasia viiniä italialaisen ruuan kera, se on kyllä maailman paras combo! Eilen lauantai-iltana tein pizzaa, josta tuli kyllä superhyvää.

Tein pari pizzaa, josta ensimmäisessä oli täytteenä:

• tomaattikastiketta
• edam-juustoa
• mozzarella-juustoa
• oliivia
• tuoretta herkkusientä
• tuoretta basilikaa

Toiseen laitoin täytteeksi:

• tomaattikastiketta
• mozzarella-juustoa
• valkosipulia
• tuoretta basilikaa
• parmankinkkua

Mielestäni parhaat niksit siihen, miten pizzasta saa kotiuunissa, tavallisella pellillä rapeaa ja maukasta ovat:

• Käytä pohjan tekoon durumvehnäjauhoja (tällöin pohjasta ei tule liian pullamaista)
• Vaivaa taikina hyvin (itse käytän yleiskonetta)
• Kaulitse taikina niin ohueksi kuin vain ikinä saat (mitä ohuemmaksi pohjan saat, sitä rapeammaksi se paistuu)
• Laita vain muutamaa täytettä (yksinkertainen on monesti parasta)
• Älä käytä liikaa juustoa! (liika juusto peittää alleen muut maut)
• Parhaan tomaattikastikkeen saat sekoittamalla tomaattipyrettä ja laadukasta tomaattimurskaa/ paseerattua tomaattia, lisäpotkua tulee valkosipulista
• Lämmitä uuni 250-asteiseksi ja jätä tyhjä pelti uuniin lämpiämään
• Kokoa pizza leivinpaperin päälle valmiiksi ja siirrä suoraan kuumalle pellille (pohjata tulee tällöin rapeaa)
• Osalla täytteistä voi olla eri paistoajat, esim. eilen tekemissäni pizzoissa lisäsin parmankinkun paistumaan vasta noin puolivälissä paistoaikaa (parmankinkku kypsyy nopeasti yli)

Ruokaelämyksen kruunaa tietysti loistava italialainen viini. Eilen tuli nautiskeltua erästä Alkon valikoimien suosikkiviintäni, trentinolaista gewürtztramineria, joka on kuivaa ja hitusen mausteista valkoviintä. Tätä voin kyllä lämpimästi suositella!

Toscanan auringon alla

Heipä hei, pitkästä aikaa taas täällä! Italia-kaipuu on ollut aika kova viime viikot, Suomen masentavan sään ja loputtoman pimeyden johdosta. Nyt onkin hyvä hetki palata Toscanaan, jossa syyskuun lopussa vietimme ihanat kahdeksan päivää. Syyskuun viimeinen viikko osoittautui todella hyväksi ajankohdaksi Toscanaan matkaamiseksi, koska lämpöä ja aurinkoa riitti vielä (vähintään 25 astetta joka päivä), mutta turisteja ei enää ollut aivan pilvin pimein liikkeellä (lukuun ottamatta Firenzeä, jossa taitaa aina riittää porukkaa).

Matkan ensimmäinen etappi oli Firenze. Kaupungin ydinkeskusta oli mielestäni erittäin kaunis renesanssityylisine rakennuksineen. Keskustan hotellien hinnat ovat kuitenkin niin käsittämättömän korkeat, että itse päätimme yöpyä kolmen kilometrin päässä keskustasta. Neljän tähden hotellihuone uudesta ja siististä hotellista irtosi halvemmalla kuin mitä keskustasta olisi saanut onnettoman kokoisen, pimeän ja epäsiistin huoneen kahden tähden hotellista!

Firenzessä olisi ollut älytön määrä museoita, kirkkoja ja muita rakennuksia koluttavaksi, mutta me jätimme nämä paikat tällä kertaa väliin ja nautimme sen sijaan auringosta, loistavista toscanalaisista viineistä, ihanasta italialaisesta ruoasta ja kaupungin kauneudesta.

Firenzen jälkeen suuntamme vei kohti Luccaa, luoteis-Toscanaa. Luccassa vietimme suurimman osan reissustamme ja tämä oli kyllä oikea valinta! Luccassa oli jo huomattavasti vähemmän turisteja kuin Firenzessä, eikä suomen kieltä kuultu kertaakaan kaupungissa olon aikana (ainakin itselleni tämä on aina positiivinen juttu ulkomailla ollessa). Kuten Firenzekin, myös Lucca oli todella kaunis ja historiallinen kaupunki, joka sijaitsi kauniilla paikalla vuorten kupeessa.

Luccasta erityisen tekee se, että keskusta on muurien sisällä ja autot puuttuvat katukuvasta kokonaan. Keskustassa on lukematon määrä kauniita aukioita ja vanhat rakennukset reunustavat kapeita kujia. Hintataso on myös edullisempi kuin Firenzessä, esimerkkinä mainittakoon että alla olevassa kuvassa näkyvän Pasta al ragu -annoksen sai kuudella eurolla ja valkoviinipullon kahdeksalla eurolla (talon viini irtosi tätäkin halvemmalla)! Toscana oli kyllä todellinen herkuttelijan paratiisi, kuten seuraavista kuvistakin käy ilmi.

Syömisen ja juomisen lisäksi Luccassa ollessamme kävimme myös muutamalla maantiepyöräilylenkillä Luccan ympäristössä ja luonto oli kyllä todella kaunis! Kiersimme mm. Strada del vino e dell' olio:n, joka kiertelee Luccan ja Montecarlon ympäristön kukkuloilla. Reitillä on kymmenittäin viini- ja oliiviöljytiloja ja useimmissa olisi voinut vieraillakin (itse jätimme tällä kertaa vierailut väliin ollessamme liikkeellä pyöräilyreleissä).

Reissun aikana teimme myös päiväreissun Pisaan, joka ei kyllä vetänyt vertoja Firenzelle ja Luccalle, ei sitten millään! Kaiken kaikkiaan Toscana oli kyllä oikein kiva paikka, varsinkin jos historia, kulttuuri ja viinit ovat sydäntä lähellä. Uusi Toscanan reissukin on kyllä pakko jossain vaiheessa tehdä, sillä niin paljon jäi vielä alueesta näkemättä.

P.s. Päätimme reissun kahden päivän Rooman visiittiin, tästä myöhemmin lisää!

Lago di Garda

Muistan jo lapsena haaveilleeni joskus pääseväni Gardajärvelle. Taisin nähdä jossain mainoksen Gardasta pienenä tyttönä ja paikka teki suuren vaikutuksen jo pelkkien kuvien perusteella: uljaat vuoret yhdistettynä söpöihin, vanhoihin taloihin ja sametinsiniseen järveen syöpyivät syvälle mieleeni. Muutama vuosi sitten pääsin vihdoin käymään tuolla unelmieni kohteessa. Ja täytyy kyllä sanoa että vuosien odotus ei ollut turhaa! Samaisen järven rannalla onkin tullut käytyä viime vuosien aikana kokonaiset neljä kertaa.

Ollaan yövytty useassa eri Gardajärven kylässä: Malcesinessa, Torbolessa ja Rivassa. Nämä kylät sijaitsevat järven pohjoisosassa, joka on vuoristoista aluetta, kun taas järven eteläosa on tasaisempaa. Oma suosikkipaikkani on ehdottomasti Riva, joka sijaitsee järven pohjoiskärjessä. Riva on mielestäni koko Gardan paras paikka majailla, jos tykkää maastopyöräilystä: pyörävuokraamoita on tarjolla paljon ja useat pyöräilyreitit starttaavat nimenomaan Rivasta.

Mutta jos pyöräily ei ole oma juttu niin kyllä Gardalta muutakin tekemistä löytyy! Viinitiloja joissa käydä vierailulla on alueella lukuisia, laivalla pääsee piipahtamaan muissa järven kylissä, funivia vie kahden kilsan korkeuteen Monte Baldon vuoren huipulle... Varaa on todellakin mistä valita! Ja jotta yksi tärkeimmistä ei unohtuisi, niin pakko mainita vielä että loistavia ravintoloita on tarjolla pilvin pimein (tämä pätee kyllä varmaan aina kun on kyse Italiasta...).

En voi kyllä muuta kuin erittäin lämpimästä suositella Gardajärveä reissukohteena, itsekin tulee takuulla mentyä tuonne aina vaan uudelleen ja uudelleen, alue on niin monipuolinen että kyllästyä ei voi!